Särkijärven kansakoulun historia

Ryhtyessämme tarkastelemaan Särkijärven kansakoulun perustamisen ja kehitykseen liittyviä tapahtumia 100 vuoden takaa, lienee paikallaan ensin kuvata lähtökohtatilannetta, joka oli tuolloin Askolassa kansanopetuksen suhteen. Asiakokonaisuuksien vuoksi en seuraa tapahtumien kronologista järjestystä, vaan palaan ajassa taaksepäin usean kerran esitykseni aikana.

Järjestäytynyt kiertokoulu oli toiminnassa eri kylissä. V.1866 kansakouluasetus oli luonut puitteet ja pastori Calonius innokkaana koulumiehenä toteuttanut ne kiertokoulun osalta.

Kirkkoneuvosto, joka toimi Askolassa koulun johtokuntana, oli tehnyt päätökset kunnan koulupiirijaosta 1870. Tällöin muodostettiin myös Särkijärven koulupiiri.

Myöhemmin Särkijärvi ja Huuvari yhdistettiin yhdeksi koulupiiriksi kylien pienuuden vuoksi.

Kouluaika oli syyskuun alusta kesäkuun 1.päivään siten, että koulu toimi kussakin koulupiirissä vähintään 4 viikkoa. Koulua pidettiin taloissa, jotka vuorottelivat talonumeron mukaan. Kiertävä koulumestari, joka oli tehtävään valittu, sai koulutalosta huoneen, lämmön ja makuuvaatteet.
Opetus painottui aluksi sisäluvun ja katkismuksen opetukseen. Myöhemmin myös kirjoitukseen, luvunlaskuun ja laulantoon kuten oppiaineita nimitettiin.
Kirkonkylässä oli toiminut kansakoulu v.1875 alkaen. Koulun oppilaat koostuivat lähikylistä: Askolasta, Vakkolasta ja Nalkkilasta. Juornaankylä mainitaan vain kahden ja Monninkylästä yhden oppilaan saaneen Kirkonkylän koulun opetusta. Askolassa lienee oltu aika tavalla sitä mieltä, että kouluolot ovat järjestyksessä.

Pyhäkoulu, rippikoulu sekä äskettäin perustetut kiertokoulu ja Kirkonkylän kansakoulu ovat riittävä tae opillisen sivistyksen saannissa, sillä aloitteita uusien kansakoulujen perustamiseksi ei tehty.

Koulunkäynti saatettiin kokea myös turhana.
Konkreettinen hyöty siitä saatiin, kun rippikoulun selvisi kunnialla eikä avioon pääsyyn ollut esteitä.

Särkijärven kansakoulun perustamiseen johtanut kirje päivättiin Lappeenrannassa 5.pnä kesäkuuta 1882. Allekirjoittajana oli J.S.Holmberg, joka oli hovioikeuden asessori ja Lappeenrannan tuomiokunnan tuomari. Hän omisti Dampbackan kartanon Askolan Särkijärvellä. Kirje on osoitettu Askolan kappelin kuntakokouksen puheenjohtajalle ja kuuluu seuraavasti:
" Koska Dampbackan, Kylänpään, Prestbackan ja Fredriksbergin kartanot sekä muut talot Särkijärven, Tiilään ja Huuvarin kylissä monine alustalaisineen ovat peninkulman päässä Askolan kirkonkylään perustetusta ylimmästä kansakoulusta, jossa opetetaan poikia ja tyttöjä, sekä koska näiden kartanoiden, talojen ja tiluksien monilukuinen väestö ei voi, katsoen koulun juurimainittuun etäisyyteen, käyttää siellä lapsiaan eikä kustantaa heille sanotussa kirkonkylässä asuntoa, ruokaa ja hoitoa, niin katson minä mitä suurimmassa määrin tarpeen vaatimaksi, että ylhäisempi kansakoulu perustetaan myös Särkijärvelle, ja olen, valmistaakseni lapsille tilaisuuden asua kotonaan ja samalla kuitenkin käydä joka päivä kansakoulua, antanut omistamalleni Dampbackan perintöratsutilalle rakentaa kaksi isompaa salia, kaksi kamaria ja keittiön sisältävän asuinrakennuksen ynnä ulkohuonerakennuksen sekä aion piakkoin hakea maan Koulutoimen Ylihallitukselta lupaa suomenkielisen poikakansakoulun perustamiseen sanotulle ratsutilalle kuin myös yleisistä varoista 600 markan suuruista valtionavustusta sille opettajalle, joka edellä mainittuun kansakouluun, missä myös käsitöitä pitäisi opetettaman ja harjoitettaman, tulee asetettavaksi. Siinä tapauksessa, että sellainen lupa ja palkanavustus myönnetään sekä että koulu tulee toimimaan, suostun sen ja opettajan käytettäväksi luovuttamaan sanotun asuin- ja ulkohuonerakennuksen sekä lisäksi avustamaan opettajan palkkauksessa 200 markalla vuodessa, mikä avustus myös oikeus rakennusten käyttöön kestää niin kauan kuin valtionapua yleisistä varoista saadaan ja koulu on toiminnassa. Ehdotukseni siis olisi, että puheenjohtaja esittäisi tämän kirjelmäni piakkoin pidettävässä ylimääräisessä kuntakokouksessa sekä että asianomaiset sen kuultuaan antaisivat lausuntonsa: missä määrin aiottu uusi kansakoulu olisi tarpeenvaatima ja arveltaisiinko sen oppilasluvun nousevan vähintään kolmeenkymmeneen; ja suostuisiko kunta tai ne osat, joille koulusta on hyötyä, jollakin muodoin avustamaan opettajan palkkauksessa tai kustantamaan edes polttopuut ja valon opettajan ja koulun tarpeeksi, sekä haluaisiko kunta tai ainakin kunnan ne jäsenet, jotka koulun perustamista harrastavat, yhtyä kanssani edellämainittuun aikomaani anomukseen saada lupa koulun perustamiseen sekä 600 markan suuruinen vuotuinen avustus yleisistä varoista opettajan palkkaukseen.
Lopuksi pyytäisin, että ote siitä pöytäkirjasta, joka asiaa esitettäessä ylimääräisessä kuntakokouksessa pidetään, minulle lähetettäisiin, jotta voisin sen liittää mainitsemaani anomukseen Koulutoimen Ylihallitukselle.
Lappeenrannassa, kesäkuun 5 päivänä 1882.
J.S. Holmberg

Ylimääräinen kuntakokous käsitteli Särkijärven koulun perustamisesitystä heinäkuun alussa. Kokous piti uutta koulua tarpeellisena, ja arveltiin siihen tulevan oppilaita pitkälti yli 30.
Kuitenkin asessori Holmbergin esitykseen, että koulu olisi yksinomaan suomenkielinen, ei katsottu voitavan suostua: "Koska suurin osa Huuvarin, samoin kuin osittain Särkijärven asukkaista on ruotsinkielisiä." Tämä ei pitänyt paikkaansa, vaan tilanne oli päinvastoin. Paikallinen väestö oli pääasiassa suomenkielistä, kun sitä vastoin kartanoiden omistajat ja osittain niiden työväki oli ruotsinkielistä. Päätös syntyi äänestyksen myötä manttaaliperiaatetta noudattaen. Mitä suurempi manttaali sen enemmän ääniä äänestäjällä oli. Särkijärven koulusta kuntakokouksen päätöksellä tuli kaksikielinen, jossa tuli opettaa myös tyttöjä. Lisäksi kuntakokous päätti avustukseksi koululle ja opettajan palkkaukseen vuosittain myöntää joka manttaalilta Juornaankylästä, Huuvarista ja Särkijärveltä neljä kyynärää polttopuita, kuusi leiviskää heiniä, joista kertyi 20 syltä puita, 100 leiviskää heiniä ja näiden lisäksi 100 mk rahaa. Samalla tämä rasite vapautti talot siitä rasitteesta, minkä kirkonkylän koulun ylläpito niille oli aiheuttanut.
Uuden kansakoulun perustaminen taloudellisesti oli ollut kunnalle edullista. Koulutalo ja suuri osa opettajan palkkaa saatiin lahjoituksena. Kuitenkin tyytymättömyyttä ilmeni tehtyä Särkijärven koulun perustamispäätöstä kohtaan valituksena kuvernöörille.
Elokuussa kuntakokous oli jälleen koolla. Annettiin kuvernöörille lausunto Särkijärven kouluasiassa. Asiassa oltiin kahta mieltä. Useimpien kuntalaisten mielestä perustettava uusi koulu olisi suorastaan hyödyllinen osalle kuntaa ja välillisesti koko kunnalle, mutta toisten mielestä se vain aiheutti suuria menoja ja oli tarpeeton, kun Kirkonkylässä oli jo kansakoulu. Lisäksi koulun vastustajat väittivät, että koulusta on hyötyä vain Särkijärven kylälle, sillä muut ympäristössä olevat kylät tulevat kuten tähänkin asti käyttämään vain Kirkonkylän koulua. Tätä vastaan huomautettiin, että Huuvari, Tiilää ja Juornaankylä ovat paljon lähempänä Särkijärveä kuin Kirkonkylää.
Juornaankyläläisten valituksiin Särkijärven koulun sopimattomasta asemasta huomautettiin, että Juornaankylästä oli koko sinä aikana, jolloin Kirkonkylän kansakoulu oli toiminut, vain kaksi oppilasta siellä käynyt ja että juornaalaiset olivat aikoinaan senkin perustamista vastustaneet.
Kuntakokouksen päätös piti, eikä tehty valitus tuottanut tulosta. Senaatin päätös 2.pnä helmikuuta 1883 toi Särkijärven kansakoulun perustamisluvan sekä 600 mk:n valtionavun opettajan palkkaamiseksi.
Ensimmäisen johtokunnan oli suhteellisen helppo käynnistää koulutyö, sillä asessori Holmberg oli lahjoittanut valmiin koulutalon sekä hankkinut koululle perustamisluvan ja valtionavun. Koululle olisi nyt saatava sellainen opettaja, joka taitaisi niin suomen kuin ruotsin kielen.
Opettajan virkaa ei julistettu lainkaan avonaiseksi, koska uskottiin olevan vaikea sillä tavoin löytää virkaan soveliasta opettajaa. Sen sijaan kuulosteltiin yksityistietä opettajaa tehtävään. Johtokunta onnistuikin ja Ahlaisten Kellahden opettaja Johannes Viren lupautui johtokunnan virallisen kutsun saatuaan siirtymään Särkijärven koulun opettajan virkaan syyslukukauden alusta.
Viren oli äidinkieleltään ruotsinkielinen, mutta hallitsi myös suomenkielen ollen käynyt Jyväskylän seminaarin.
Kaikki oli valmista koulutyön aloittamiseen. Maanantaina 3.pnä syyskuuta 1883 suoritti Särkijärven uuden koulun juhlallisen vihkimisen silloinen piiritarkastaja, Sipoon kappalainen Calonius. Avajaispäivänä tasan 100 vuotta sitten pyrki kouluun 17 oppilasta. Myöhemmin syksyllä koulun oppilasmäärä lisääntyi ollen ensimmäisenä lukuvuonna 31.

Särkijärvellä toimi nyt yksiopettajainen, kaksikielinen ja neliluokkainen kansakoulu. Tämän tyyppisiä kouluja lienee Suomessa ollut enimmillään 10 kpl. Syynä opetuksen kaksikielisyyden tuoma haitta. Tätä yritettiin poistaa Särkijärvellä kokeilemalla vuorolukua.

Vuonna 1896 syyslukukauden alusta suomenkielisiä lapsia opetettiin maanantaina, tiistaina ja keskiviikkona sekä ruotsinkielisiä lapsia torstaina, perjantaina ja lauantaina.

Kokeilu kesti vuoden 1898 kevääseen. Siihen eivät liene olleet tyytyväisiä muut kuin koululapset.

Vuonna 1908 tuli opetustyöhön johtokunnan päätöksen mukainen muutos. Ruotsinkielisille lapsille annettiin äidinkielestä opetusta vain sisäluvussa ja uskonnossa. Muu opetus tapahtui suomenkielisenä.

Koulun muuttamista vain suomenkieliseksi yritettiin vuosien mittaan useita kertoja. Jo kolmen vuoden kuluttua koulun perustamisesta asessori Holmberg esitti tätä johtokunnan kokouksessa. Hän perusteli esitystään sillä, että koulun suomenkielisten oppilaiden lukumäärä on suurempi kuin ruotsinkielisten ja kun ruotsinkieltä puhuvat miltei poikkeuksetta osaavat suomen kieltä. Johtokunnan muut jäsenet eivät kannattaneet ehdotusta.

Vuonna 1908 kolmessa johtokunnan kokouksessa käsiteltiin koulun muuttamista suomenkieliseksi. Tähän vaikutti suomenkielisten koululaisten suuri määrä. Viiden viimeisen vuoden keskimääräinen suhde kahden kieliryhmän välillä oli 5:1 suomenkielisten lasten eduksi.

Asessorinrouva Julia Holmbergin vastustukseen yritykset kuitenkin raukesivat. Kolmanteen johtokunnan kokoukseen hankittiin jopa pöytäkirjan ote kunnan arkistosta koskien koulun perustamista, sillä Julia Holmberg ei uskonut, että hänen miesvainajansa olisi tahtonut koulusta yksistään suomenkielistä.

Kolme vuotta myöhemmin v.1911 koulun johtokunta teki esityksen kuntakokoukselle koulun muuttamiseksi vain suomenkieliseksi, huolimatta Julia Holmbergin vastustuksesta ja uhkauksesta –jos koulusta tulee suomenkielinen, hän peruuttaa lahjoituksensa koulun ylläpitoon.

Kuntakokouksessa kielikysymys kuumensi tunteita. Kovassa väittelyssä syytöksiä sateli puolin ja toisin. Silloin Tampin omistaja paroni de la Chapelle uhkasi, jos koulusta tulee yksinomaan suomenkielinen, hankkia maatilalleen niin suuriperheisiä ruotsinkielisiä, että kunnan täytyisi heitä varten perustaa uusi ruotsinkielinen koulu.

Hätätilassa tehty uhkaus vaikutti ja osa suomenkielisistä kuntakokouksen osanottajista äänesti tehtyä esitystä vastaan. Äänestyksen tulos 850 ääntä kaksikielisen koulun puolesta ja 756 ääntä oli yksikielisen koulun kannalla. Tämän äänestyksen lopputulokseen vaikutti manttaalien mukainen äänimäärä. Itseasiassa tehtyä esitystä kannatti 51 ja vastusti 23 henkilöä.

Vuonna 1922 johtokunnan esityksestä, kuntakokous teki päätöksen ja edellytti, että saman vuoden syyslukukauden alusta Särkijärven koulu toimii yksinomaan suomenkielisenä. Lähes 40 vuotta kestänyt hankala opetustyö helpottui.

Kansakoulujen perustaminen eri kyliin lakkautti niissä kiertokoulutoiminnan. Pienten lasten koulutus ns. alkuopetus jäi näin ollen puutteelliseksi ja lapset tulivat huonoilla valmiuksilla kansakouluun.

Vuonna 1896 kirkkoneuvosto esitti kirkonkokoukselle, että se asettaisi yhden pienten lasten koulun kuhunkin kansakoulupiiriin, jotta lasten lukutaito saataisiin tyydyttävälle kannalle. Päätöksiä ei asiassa tehty.

Kolme vuotta kului ja kirkonkokous päätti lakkauttaa kiertokoulunopettajan viran ja asettaa 5 pikkulasten koulua, joissa kussakin opetettaisiin 8 viikkoa. Särkijärvi ei tällöin kuulunut omaan koulupiiriinsä, vaan Huuvari-Tiilään piiriin.

Vuonna 1908 kuntakokous esitti kirkonkokoukselle, että seurakuntaan oli perustettava täydellisen kiertokouluseminaarin suorittaneen naisopettajan virka. Seurakunta jaettaisiin 8 piiriin. Opetusta kussakin piirissä 4 viikkoa paitsi Huuvari-Särkijärvi ja Korttian piirissä 6 viikkoa. Opetuksen pääpaino olisi sisäluvussa.

Vuonna 1919 valmistui ohjesääntö kirkollisia pientenlastenkouluja varten Askolan seurakunnassa ja näin alkuopetus sai säännölliset muodot. Särkijärvi muodostui omaksi koulupiirikseen. Vanhempien tehtävänä oli huolehtia, että 7 vuotta täyttäneille lapsille varattaisiin mahdollisuus käydä tätä koulua.

Vuonna 1919 Askolan kunnanvaltuusto päätti alakansakoulun perustamisesta Särkijärven koulupiiriin. Saman vuoden syksyllä Askolan ensimmäinen alakansakoulu aloitti toimintansa Haapalinna-nimisessä huvilassa, josta oli vuokrattu sopiva luokkahuone. Seuraavana syksynä vuokrattiin opetustilat Tampin kartanosta.

Särkijärven ala- ja yläkansakoululla olivat omat johtokuntansa vuoteen 1923, jolloin ne yhdistettiin.

Kun oppivelvollisuuslaki annettiin vuonna 1921, niin se ei tuonut Särkijärvelle mainittavia muutoksia koulutyöskentelyyn. Kouluasiat olivat siis kunnossa.

Jatko-opetusta annettiin Särkijärven koulussa alkaen vuodesta 1925 vuoteen 1958. Edellytyksenä jatko-opetuksen antamiseen Askolassa oli, että koulupiirissä toimivat täydellisenä ala- ja yläkansakoulut.

Särkijärven koulun toiminnasta voidaan mainita, että se on ollut 1-opettajaisena vuodesta 1883 vuoteen 1923,

3-opettajaisena vuodesta 1923 vuoteen 1926, 2-opettajaisena vuodesta 1926 vuoteen 1947 ja 3-opettajaisena vuodesta 1947, jolloin tilastoihin on kirjattu koulun suurin oppilasmäärä 101 oppilasta.

Särkijärven ensimmäinen koulurakennus oli käytössä lähes 26 vuotta. Vuonna 1909 Särkijärven koululaiset kokivat miellyttävän yllätyksen. Koulu loppui jo huhtikuun viimeisenä päivänä ja kesäloma alkoi. Vanha koulu revittiin tuotapikaa hajalle ja uusi koulu alkoi kohota nopeaa vauhtia. Syksyllä uusi ja ajanmukainen koulutalo otettiin käyttöön.

Vuosikymmenet kuluivat ja oppilastilojen tarve Särkijärven koulussa kasvoi lisääntyvän oppilasmäärän myötä.

Vuonna 1947 koulun johtokunta kehotti kunnanvaltuustoa ryhtymään toimenpiteisiin kouluhuoneen ja opettaja-asunnon hankkimiseksi.

Seuraavana vuonna johtokunta esitti kunnanvaltuustolle suuresta oppilasmäärästä (101) ja tilanahtaudesta johtuen riittävän lisätilan rakentamista koulun käyttöön – Asia erittäin kiireellinen. Ja edelleen samana vuonna johtokunta esitti kunnanvaltuustolle: kiireimmiten hankittava piirustukset varsinaisen koulutalon laajentamiseksi.

Peruste: Tampin kartanon vuokrahuoneisto vaatisi perusteellista korjausta – kalliit kustannukset.

Sitten alkoikin tapahtua. Esitykset johtivat aivan uuden koulun rakentamiseen. Tilanahtaus katosi ja ns. Tampin koulu siirtyi uudelle koululle, jonka vihkiäiset olivat v.1952.

Vuonna 1980 opetustilat paranivat edelleen, kun vanhan koulun opettaja-asunto otettiin muuhun käyttöön kuin asumiseen. Mm. pienopetustila, jota käytetään luki- sekä tukiopetus- ja koulutelevisioluokkana saatiin näin.

Hanna Virén, Oskari Laurinmäki, Hilda Malmberg, Hilda Hyrylä, Olga Luoto, Alma Andersson, H.Nuotio ja Juho Tähtelä.

Pirkko Kunnala 1975 – 1978, Esa Ikonen (engl) 1975 – 1976, Terttu Lahtinen (engl) 1976 – 1977

Eevi Leiramo 1948 - , Aarne Kunnala 1975 -, Päivi Koskela 1978 -, Riitta-Maija Kähäri (engl) 1977 -, ja luki-opettajana Mikko Herrainsilta 1976.

Viransijaisia ei tässä yhteydessä mainita.

Koulun pitkäaikaisina työntekijöinä ovat olleet:

Keittäjinä Tyyne Saari ja Anna-Liisa Nurmi sekä talonmies-siivoojana Lahja Harjula, joka edelleen hoitaa mainittua tointa. Marina Grönholm on tällä hetkellä keittäjänä.

Werner Forsskål 1883 –1886, E.J.Wikström 1886 – 1894, Herman Åkerstedt 1894 – 1897, Eskel Anttila 1897 – 1901, 1907 – 1909, 1911 – 1912, 1914 – 1915, 1925 – 1945, Nikolai Hyrylä 1901 – 1906, 1910, 1913, 1918, Johan Tähtelä 1916 – 1918, Jalmari Lassbacka 1919 – 1924, Hilda Järvinen 1946 – 1948, Lauri Snirvi 1946 – 1964, Toivo Samuli 1965 – 1968, Pauli Rantanen 1969 – 1975.

Pauli Rantanen 1975 – 1981, Sinikka Samuli 1981 ja hoitaa edelleen kouluneuvoston puheenjohtajan tehtäviä.

Varsinainen koulutyö on vuosien mittaan monessa suhteessa muuttunut paljon. Joitakin esimerkkejä käytännöistä erilaisissa koulutilanteissa Särkijärven koulun vuosikertomuksen mukaan:

Vuoden 1885 koulunpidosta kerrotaan näin:

Yleensä on oppilasten käytös ollut hyvä, niin ettei ankarampia rangaistuksia ole tarvinnut käyttää. Lokakuun kuluessa tuli kouluun useita oppilaita, jotka olivat karjassakäynnin tähden myöhästyneet ja vielä marraskuun alkupuolella otettiin vastaan lapsia, jotka olivat olleet vuosipalveluksessa sekä palveluväen lapsia, jotka vanhempien kanssa pyhäinmiesten päivänä muuttivat tälle paikkakunnalle. Muuten on koulunkäynti ollut jotenkin säännöllinen.

Vuosi 1902 Tuhkarokon vuoksi koulu oli suljettu syysk. 29 p:stä lokak. 25:teen päivään.

Kansakoulun syyslukukausi alkoi siis 4 viikkoa myöhemmin kuin tavallisesti.

Vuosi 1918 Espanjan kuumeen tähden mm. opettajan sairastumisen vuoksi koulu ollut keskeytettynä lokakuun 22-30 päivään sekä piirilääkärin määräyksestä kurkkumätäepidemian tähden marraskuun 26. päivästä joulukuun 4. päivään.

Vuosi 1925 Ylemmät osastot tekivät toukokuun alussa 6 päivää kestävän opintoretkeilyn Helsinkiin, Turkuun ja Hämeenlinnaan. Koulukeittola toiminnasta seuraavaa; Erityinen keittäjä keitti kouluruoan opettajan keittiössä. Ruoka-aineet osti koulun taloudenhoitaja, ja keittoruokaa saivat koulun kaikki oppilaat, jotka johtokunnan harkinnan mukaan olivat vähävaraisia.

Koulun siivouksesta ja lämmityksestä kerrotaan, että koulun oppilaat suorittivat työn opettajan johdolla.

Sata vuotta koulutyötä Askolan Särkijärvellä.
Paljon aherrusta, toimintaa – tuloksia.
Tänään koulu toimii ajanmukaisissa, hyväkuntoisissa ja riittävissä koulutiloissa.
Oppilasmäärä on kuluvana lukuvuonna 42, ja tilastot osoittavat sopivaa kasvua. Koulu ja opettajavirat säilyvät.
Peruskoulu, joka Askolassa toteutui 8 vuotta sitten, on vienyt kehitystä eteenpäin ulkoisten puitteiden osalta opetustyön helpottumisena ja tehostumisena ja toteuttanut opetuksellista tasa-arvoa oppivelvollisten keskuudessa.
Luodessamme katseemme tulevaisuuteen, uskomme kehityksen jatkuvan samansuuntaisena Askolan Särkijärvellä.

Teksti: Aarne Kunnala, v.1983

© Särkijärven Innopoint-TietoPaja, v.1999
® Särkijärven ala-aste, Askola